Exäni (36M) ja minä (35F) olimme yhdessä 4 vuotta, ja heillä oli erittäin myrkyllinen suhde. Rakastimme toisiamme valtavasti, mutta tappelimme koko ajan ja toimme esiin toisistamme pahimman puolen.
Pääasia oli, että tarvitsin häneltä enemmän kuin hän kykeni antamaan, koska minulla on ahdistunut kiintymystyyli ja hän välttelevä kiintymys.
Vaikka se ei toiminut, kesti meiltä molemmilla kauan ennen kuin pystyimme päästämään toisemme irti.
Emme pitäneet yhteyttä 5 vuoteen eromme jälkeen ja poistamme toisemme myös sosiaalisessa mediassa.
Vietin viimeiset vuodet edelleen vihaisena hänelle, mutta viime aikoina olen työstänyt itseäni paljon ja se viha on noussut. Viime aikoina olen vihdoinkin voinut nähdä omat virheeni, jotka vaikuttivat myrkyllisyyteen kaikki ne vuodet sitten.
Päätin ottaa häneen uudelleen yhteyttä kaikkien näiden vuosien jälkeen, koska toivoin saavani jonkinlaisen sulkemisen, koska erosimme valtavassa taistelussa, ja se silti häiritsi minua vähän ajoittain. Ajattelin, että ystävällinen keskustelu voisi auttaa tässä.
Hän oli iloinen kuullessani minusta ja vastasi takaisin erittäin ystävällisesti.
Nyt on kulunut kuukausi ja olemme keskustelleet taukoamatta ja jopa tavanneet kahdesti kahvilla. Meidän välinen kemia on mieletöntä, aivan kuten se oli aivan alussa, kun helvetti ei ollut vielä päässyt irti. Olemme molemmat hyvin hämmentyneitä ja meillä on taas jonkinlaisia tunteita toisiamme kohtaan, vaikka olemme molemmat vakavissa suhteissa, joihin olemme molemmat tyytyväisiä.
Olen työskennellyt kovasti itseni ja epävarmuuksieni kanssa siitä lähtien ja kasvanut paljon. En halua sabotoida itseäni menemällä pidemmälle, koska ymmärrän, että tämä saattaa olla traumarakkaus ja voimakkaat tunteet perustuvat kaaokseen. Mutta nämä tunteet näyttävät niin aidoilta ja ajattelen jatkuvasti, että ehkä tällä kertaa se voisi todella toimia. Olen kasvanut paljon ja tullut paljon kypsemmäksi ja paljon vähemmän ahdistuneeksi, mikä saa minut ajattelemaan, että tällä kertaa voisimme olla paremmin sopiva.
Tiedän, että paras asia olisi katkaista kaikki yhteydenotot uudelleen, varsinkin koska tunnen todella pahaa kumppaneidemme puolesta enkä halua pettää heitä. Mutta en vain voi olla puhumatta hänelle ja ajattelen häntä joka sekunti päivästä. Pelkään, että pilaan suhteeni ilman syytä.
Olenko hullu vai voiko tämä olla aitoa rakkautta?